AJAN TASALLA

2. helmikuuta 2017

Mä olen jo pienenä oppinut sen, että elektroniikan on oltava viimesen päälle tai menee hermo, ensimmäinen tietokone meidän kodista taisi muistaakseni löytyä jo vuonna 1996. Mun isä on siis pahemman luokan tekniikkahullu ja isäni nörttisilmän alta siirryin kätevästi toisen samanmoisen nörtin käsikynkkään, kun rupesin teininä seurustelemaan taannoin datanomiksi valmistuneen J:n kanssa. Koen olevani todella onnekas, kun mun lähellä on ihmisiä, jotka ymmärtävät tekniikan päälle. Näiden ihmisten ansiosta oon oppinut myös sen, että elektroniikkaa hankkiessa sananparsi "köyhällä ei ole varaa halpaan" pitää paikkansa aika hyvin. Apple-mimmiksi musta ei ole enkä omalla käytölläni koe tarvitsevani useiden tonnien arvoista PC:täkään, mutta ajatus 399€ Acerista Facebookin selaamista raskaammassa käytössä pistää silti irvistämään. 

Tykkään käyttää mun elektroniikan myös loppuun. Ottaa siitä kaiken irti ennen kuin pakon sanelemana on marssittava kaupoille. Osittain asiaan saattaa vaikuttaa se, että kiinnyn tavaroihin todella kummallisella tavalla, mutta kyllä mulla on ihan periaatteitakin olemassa. Mä en esimerkiksi olisi halunnut vielä luopua mun Samsung Galaxy Note 3 -puhelimesta, koska se oli ikäisekseen erittäin hyvin pelaava luuri, mutta koska rähmäkäpälöin sen näytön ihan tuusannuuskaksi sillä tavalla, että sormiin jäi lasitikkuja eikä sen korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, painuin kuukauden mittaisen pähkäilyn jälkeen ja hammasta purren puhelinkaupoille. Ihan hillittömän taustatyön teon jälkeen tietenkin: tämän hetkiset lippulaivamallit on nyt spekseineen kaikkineen syvällä allekirjoittaneen selkärangassa. 

IMG_7479

Mun jo yli neljä vuotta vanha Acerini tippui äkillisesti hajonneen olkahihnan takia asfaltille, kun olin vasta aloittanut ammattikorkeakoulussa ja juoksin eräänä aamuna bussipysäkille. Koneen rungosta murtui yksi nurkka ja toinen näytön saranista meni pois paikoiltaan. Silloin parivuotias läppäri toimi kuitenkin kaikin muin tavoin moitteettomasti. Saranan korjaus olisi vaatinut ihan mielettömänmoisen työn, jota edes J ei suostunut tekemään, vaikka tietokoneiden parissa hyvin viihtyykin.
  Vuoden sinnittelyn jälkeen hankin tarjoushinnan houkuttelemana vähän kevyemmän Chromebookin koulussa kannettavaksi ja ratkeamispisteessä olevaa Aceria suojellakseni. Chromebook kulkee edelleen mun mukana kevyempiä välineitä vaativilla luennoilla, vaikkakin aavistuksen verran hidastuneena (kuten sanottua, parin huntin tietokone ei vaan voi olla mikään tykki saati pitkäikäinen vehje). Joulun alla mun rakas Acerini kuitenkin teki viimeisen temppunsa ja rikkinäinen sarana kampesi koneen virtapainikkeen pois paikoiltaan. Siinä vaiheessa päätin luovuttaa  tarvitsisin uuden koneen, jolla editoida kuvia ja videoita, kirjoittaa standardien mukaan aseteltuja koulutehtäviä sekä pelata. 2Gb RAM-muistilla varustettu Chromebook ei soveltuisi mihinkään noista.  

IMG_7521

Isä on aina huolehtinut mun elektroniikkaa koskevista tarpeista, koska asia on hänelle tärkeä. Muiden isät maksoivat lastensa harrastuskulut, meidän isä piti huolen, että meillä oli pikkuveljen kanssa ajanmukaiset puhelimet, tietokoneet ja pelikonsolit. Päälle parikymppisenä tuntuu hullulta, että vanhemmat antaisi mulle syntymäpäivä- ja joululahjaksi jotain näin suurta, mutta jos ollaan rehellisiä, niin kyllä mä olin asiasta erittäin onnellinen  olen edelleen. Kolminumeroiset luvut on opiskelijalle aina iso raha, oli se sitten maksettava yhdessä tai kahdessakymmenessäneljässä erässä. Tarkoitukseni kun oli ähertää vanhan läppärin kanssa läpi ammattikorkeakoulun ja ostaa sitten työelämään päästyäni ihan kunnollinen pöytäkone.
  Selailtiin yhdessä ja erikseen kaikenlaisia vaihtoehtoja peliläppäreistä zenbookeihin useamman viikon ajan, että olisi sitten varmasti pätevä valinta ja uusi kone kestäisi ainakin neljä vuotta, kuten edeltäjänsäkin. Koska halusin koneen lähinnä kotikäyttöön jo olemassa olevan Chromebookin takia, ei painolla tai akunkestolla ollut mulle niin väliä, kunhan Office, Simsit ja neljä eri editointiohjelmaa pyörisi moitteettomasti. 

IMG_7432

Vaihtoehtoja oli useampi vielä joulun välipäivinä, mutta pari viikkoa sitten Powerin tarjouslehtisessä ollut Asuksen läppäri kiinnitti huomioni. Kaivoin mallin Powerin verkkokaupasta, jossa se osottautui olevan vielä tarjouslehdenkin väittämää paremmassa tarjouksessa. Muutama päivä isän ja J:n kanssa tätä konetta makusteltiin ja vertailtiin niihin edellisiin vaihtoehtoihin, mutta koska jonkinlainen päätös oli tehtävä ja kaikissa edellisissä vaihtoehdoissa oli mun mielestä jotain pielessä, lähti kyseinen kone lopulta tilaukseen. Se on hyvin samankaltainen kuin edesmennyt Acerinikin, merkkikohtaisia eroja lukuunottamatta. Sanotaan vaikka näin, että uusi läppäri on spekseiltään nykyaikaan suhteutettuna samaa tasoa kuin vanha läppäri oli silloin neljä vuotta sitten. Ja kyllähän se kieltämättä hymyilyttää, kun Asus käynnistyy SSD-levyn ansiosta kolmessa sekunnissa ja on tähän mennessä pyörittänyt jokaista mun haluamaani ohjelmaa moitteettomasti. Harvanpuoleisessa laitteistonpäivittämisvälissä se etunsa, että uudet vempeleet tuntuu aina ihan supermahtavilta, kun kehitystä on vuosien aikana ehtinyt tapahtua niin paljon!

Jatkossa saan kuulemma synttäri- ja joululahjaksi ihan vaan sukkia ja suklaata, niin kuin muutkin aikuiset :-D Mutta tästä on hyvä jatkaa! Häiden jälkeen voisin ruveta säästämään uusia objektiivihankintoja varten, jotta olisi kaikki pelit ja vehkeet pitkästä aikaa ajan tasalla.

8 kommenttia

  1. Ihana taustakuva sulla :D Mielenkiintoinen postaus kuitenkin!

    http://janitakristina.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tuo heikkoina hetkinä potkis vähän persuksille :-D Kiva kuulla!

      Poista
  2. Mitä simssiä pelaat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2, 3 ja 4. Kakkoseen on kaikki lisäosat, kolmosesta löytyy pari lisäosaa ja nelosesta vaan joku yks oheissälänä tullu kamasetin tapanen homma.

      Poista
  3. Mä kotiutun kans asuksen tossa syksyllä, kun koulussa tarvinkin läppäriä mukaan, ja vanhan akku oli niin huonona ettei se enää käynyt ilman virtajohtoa. Saatiin koulusta tabletit, jolta oon lukenut luentokalvoja ja selaillut nettiä yms. enkä konetta oikein avannutkaan koko viime vuonna. Nyt kun on uusi kunnon kone, jää tabletti aika usein hyllyyn ja aukaisen vain koneen. Toisaalta huonoa on nyt se, että raahaan konetta koko ajan koulussa mukana, kun totesin muistiinpanojen teon olevan niiiiiin paljon helpompaa koneella kuin käsin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulumaailma muuttuu niin hitsisti, hassua ajatella että vain neljä vuotta sitten kaikki tehtiin valtaosassa suomalaisia lukioita ihan perinteisin käsinkirjoitusmenoin, kun nyt taas 2. asteen koulutuksen penkkejä kuluttaa sukupolvi, joka tekee ylioppilaskokeensakin sähköisessä muodossa :-D

      Mutta se koneen roudaaminen koulussa on kyllä petollista. Jos sitä ei ole, niin muistiinpanot jää helposti kirjoittamatta. Ellei maikka sitten vastaa myöntävästi jokaisen korkeekouluopiskelijan lempikysymykseen: "Tuleeko nää moodleen?" :'-D

      Poista
  4. Hei mistä sun snäpissä vilahtaneet musta housut on ostettu? :-) Oon metsästänyt just semmossia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ginasta! Sellasta sopivasti venyvää matskua kuminauhavyötäröllä :-) En muista housujen mallin nimeä, mutta ne on 29,95 ja niitä on ainakin mustana ja harmaana!

      Poista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne