TAASKO NE MUUTTAA?

25. marraskuuta 2015

Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneetkin mun mainintani uudesta kodista. Aikaisemmin syksyllä avasin vähän omia tuntemuksia nykyisestä asunnosta ja muuttamisestakin, eikä todellakaan osattu J:n kanssa odottaa, että vietettäisiin joulu jälleen kerran pahvilaatikoiden keskellä. Koska eihän se nyt mitään nannaa ole ja oltiin suunniteltu kyseistä rumbaa ehkä jonnekkin kesä-heinäkuun liepeille. Elämä on kuitenkin täynnä yllätyksiä! Joku multa tuli Snapchatissa kysymään jo sitäkin, että onko meille tulossa jonkinlaista perheenlisäystä, kun julkaisin Snapchatin mystoryssa kuvan seuraavaa asuntoa koskevista, toivotuista kriteereistä ja siellä oli maininta niin kolmiosta kuin siitäkin et lemmikit olisi ok. Mutta tosiaan, ei, meille ei ole tulossa minkäänlaista vauvaa, ei karvaista tahi karvatonta.

int1

Vuokrasoppari käytiin allekirjoittamassa viikko sitten. Mun pienessä päässä mielikuvat vuokrakämpän hakuprosessista on alkanut muodostua vähän liian helponpuoleisiksi, toisin kuin yleensä kuulee ja puhutaan, koska löydetään itsemme aina tästä tilanteesta, vaikka oltais kuinka oltu vaan katselemassa asuntoja. Tuleva vuokranantaja vaikutti kuitenkin ihan superhyvältä tyypiltä ja asunto oli just sitä mitä haettiin, miinus se yks ylimääräinen huone. Luovuttiin siis ajatuksesta muuttaa kolmioon, mutta kyllä 10 lisäneliötä muualla asunnossa helpottaa arkea myös! Ja se toinen makuuhuone olisi tosiaan tullut vain ja ainoastaan J:n työhuoneeksi, ei lastenhuoneeksi tai koiratarhaksi :-D Meillähän oli eräs tietty kolmio samaiselta alueelta mielessä, mutta oltiin myöhässä ja vuokrausprosessi oli jo käynnissä, kun soitin sitä esittelevälle välittäjälle.

Joku jo ehti kyseenalaistaa tän meidän jatkuvan muuttamisen. Tähän nykyiseen asuntoon muuttaminen oli kyllä hätiköityä, mutta suoraan sanottuna en ihan kässää, mitä se kenellekään kuuluu, kuinka usein me muutetaan ja minne, kun noudatetaan kirjoittamiamme vuokrasoppareita. Mainittiinpa mulle "äidin helmatkin", mut c'moon, jos meidän on mahdollista asua opiskeluaikoina lähempänä vanhempiamme, miksei tehtäis niin? Meillähän on vielä koko elämä aikaa asua ja pyöriä toisella puolen Suomea tai jopa maapalloa, jos niin halutaan. 
  Mä ainakin oon ihan älyttömän onnellinen siitä, että mulla on lapsuudenkoti, jonne olen aina tervetullut ja josta saan niin henkistä kuin maallistakin tukea jos tarve vaatii. Miksi väkisin siis asua jossain toisella puolella kaupunkia ja kahden bussilinjan päässä omasta perheestä vain osoittaakseen jollekin, ettei ole mikään mammanmukula? Raastaa se jo vähän mielenterveyttäkin, et samassa kaupungissa asuvia isovanhempia tavatakseen tarvitsee kököttää bussissa 45 minuuttia suuntaansa, ruuhka-aikoina melkein tunti. Etenkin kun mahdollisuus huomattavasti helpompaan vaihtoehtoon on ollut koko ajan olemassa. 
  Musta on myös ihan mahtavaa muuttaa kävelymatkan päähän J:n äidistä, jota ei männävuonna olla tavattu läheskään niin paljon, kuin ennen tänne kaupungin pohjoispuolelle muuttoa. Naapurissa tulee asumaan yks meidän kummankin parhaista kavereista, kilometrin päässä J:n veli eikä munkaan vanhempien luo ole enää luvattoman pitkää matkaa, vaikka he maalla asuvatkin. Ja musta se on vaan ihan älyttömän siistiä!

int3

Mut 'nuff said, me siis muutetaan. Suurin juttu tässä varmaan on se, että meidän kotikunta vaihtuu. Se vaikuttaa aika paljon kaikkeen. Lahti on mun alkuperäinen kotikaupunkini ja raja naapurikuntaan on melko häilyvä, mutta mä oon varttunut ne kriittisimmät vuoteni Hollolan puolella ja sinne me nyt palataan. Takas juurille. Suurimpana konkreettisena muutoksena tää näkyy todennäköisesti hääsuunnitelmissa: seurakunta ja sitä myötä myös suunniteltu vihkikirkko vaihtuu. Onneks en mennyt soittelemaan Lahden kirkkoherranvirastoon jo alkusyksystä ja kyselemään lahtelaisten kirkkojen varaamisesta... :-D

Muuttopäätös muodostui kuitenkin monenlaisten syiden summasta, suurten ja pienten. Suoraan sanottuna haukattiin ihan liian iso, tai voisi melkein sanoa, että liian pieni pala kakkua, kun muutettiin kertaheitolla 20 neliötä pienempään asuntoon. Se kaikista merkittävin ja vaakakupissa eniten painava syy lienee kai siinä. Hirvittää ajatellakin, miten pahasti oltais oltu toistemme kurkuissa kiinni, jos oltaiskin muutettu siihen yksiöön, josta viime syksynä täälläkin kerroin. Vaikka ollaan luonteiltamme hyvinkin erilaisia, on se oma rauha omassa kodissa kummallekin tärkeä juttu aina silloin tällöin. 
  Meidän tuleva asunto on vähän erilainen, tai lähinnä siis todella tavallinen kerrostaloasunto. Se on enempi käytännöllinen ja kotoisa, kuin viimesen päälle tyypillinen "blogikoti" uudenkarheine pintoineen ja leveine ikkunalautoineen. Keittiöremontista on jo jonkun aikaa eikä asunto tosiaan sijaitse minkään vilkkaan citykujan varrella kaupungin keskustassa, mutta siinä kämpässä oli sellanen fiilis. Ja se fiilis heräs selkeesti myös tossa meidän talouden kakslahkeisessa: huomasin sen kun ekan kerran asuntoa kierreltyämme vaihdettiin katseita. Ja anteeksi dramaattisuuteni, mutta siellä jos jossain tuntu ihan oikeesti kodilta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan!

int2

Lisää kotijuttuja on ihan varmasti tulossa, enemmän tai vähemmän. Tänne muuttaessa luovuttiin isosta osasta roinaa ja nyt osalle siitä roinasta olis taas tarvetta. Ja ainahan muutto oikeuttaa ainakin yhteen Ikea-reissuun, vai mitä? ;-) Meillä on edessä muunmuassa niinkin mielenkiintoista äksöniä, kuin pyykinpesukoneen osto ja tavallaan mä olen innoissani siitäkin. Asunnossa on myös uudenkarhea tiskikone ja eilen kaupassa fiilistelin J:lle, että kohta päästään ostamaan iänikuisen Fairyn sijasta tiskikonetabletteja. J vaan totes mun olevan Marge Simpson omine siivouskikseineni, mutta kyllä sekin innostui ihan vähäsen  jos joku inhoaa tiskausta yli kaiken, niin J. Pääsen myös kyhäämään itselleni oman meikkauspisteen makkarin puolelle ja ajateltiinpa alkuvuodesta kyhätä sängynpäätykin alusta loppuun itse!

Tyypillisen harmaan syysfiiliksen sijasta ollaan nyt oltu molemmat todella positiivisella fiiliksellä viimeinen viikko. Toi mun kanssaeläjäni saattaa kesken pyykkien ripustamisen ruveta jammailemaan ja fiilistelemään: "jee, me muutetaan Hollolaan!" :-D Enkä syytä sitä ollenkaan, onhan kotiin aina kiva palata.

Kuvat: Pinterest

16 kommenttia

  1. Voi, musta on ihana huomata, että ootte noin innoissaan uudesta asunnosta! :-) Mitä se kenellekkään muulle kuullu, kuinka monta kertaa kukin muuttaa.. En jaksa ymmärtää, että kuka jaksaa tuhlata aikaansa tommoseen :D
    Onnea uuteen kotiin ja tsemppiä muuttoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä kävi itseäkin vähän hämmentämään, että mikäs ongelma tässä nyt on jollekin, todennäköisesti vieläpä tuntemattomalle, ihmiselle? :-D Jäätiin J:n kanssa ihmettelemään, et miksi väkisin asua arjen sujuvuuden kannalta hankalammaksi todetussa paikassa, kun on mahdollisuus vaihtaa helpompaan ja mieluisampaan..

      Mutta kiitos tosi paljon, toivottavasti säästytään pahimmilta probleemilta muuton aikana! :-)

      Poista
  2. Voi onnea uuteen kotiin!:--) toivottavasti tää tuleva koti ois sit vähän pitkäaikusempi ja ens vuonna saisitte joulua viettää siellä, vaikka mistäs sitä aina tietää jos uuden kodin etsintään jo lähtis enne sitä :D nimim. 6 kk tässä kämpässä ja uusi jo mietityttää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, sitä mekin oikeesti tällä hetkellä toivotaan! Ei tästä jatkuvasta muuttamisesta haluais harrastustakaan tehdä :-D Muakin rupes tää asunto ja etenkin tän sijainti tympimään jo joskus kesällä, mutta maltoin mieleni ennen kuin rupesin selaan oikotietä. Ja se vasta petollista onkin!!! Pitää pistää iteltä kaikenmaailman välityssivustot pannaan :'-D

      Poista
  3. Oi vitsi onnea uuteen kotiin jo näin etukäteen!

    VastaaPoista
  4. Oon vilpittömästi ilonen teidän puolesta! Toivottavasti kotiudutte hyvin ja pääsette pian nauttimaan taas arjesta ilman muuttolaatikoita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ai, kiitos ihan tuhannesti! :-) Onneks muutto ainakin näillä näkymin sujuu tällä hetkellä vähän kivuttomammin, kun säästöistä löytyy takuuvuokran verran roposia!

      Poista
  5. No onpa kummaa et toisten muuttamiseen pitää puuttua :D mitähän se niiltä on pois? Onnea uuteen asuntoon ja tsemppiä muuttohommiin. Itsekin täällä muuttolaatikoiden keskellä parhaillaan ja ei tää mitään herkkua ole..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä mielenkiintonen lähestymistapa :-D Mutta no, jos joku nyt halusi asiasta sanoa, niin toivottavasti tuli edes parempi mieli!

      Ja hei kiitos samoin :-) Pääsette ilmeisesti jouluksi uuteen kotiin!

      Poista
  6. Paljon onnea uudesta kodista ! :-)

    VastaaPoista
  7. Wuhuu! Aivan mahtavaa, paljon onnea uuteen kotiin :)
    T. vakkarilukija

    VastaaPoista
  8. Voi vitsi, tää oli ihana uutinen! Ja tässä taas nähdään, kuinka se elämä yllättää ;D
    Mun on muuten ihan pakko kysästä (tälleen muutama kuukausi ''myöhässä''...), että mistä ihmeestä ootte löytäny teidän ihanan ruokapöydän? :-D Näkyi siis siinä postauksessa, jossa kerroit kotituntemuksista. Oon salaa haaveillu samantapaisesta jo pienen ikuisuuden :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se kyllä tekee, mä en todellakaan kuvitellut palaavani kotikuntaan ennen kuin ehkä vasta joskus hamassa aikuisuudessa, kun talokauppoja aletaan hieromaan :-D

      Ruokapöydän alkuperä on valitettavasti mysteeri, sillä mä löysin sen kirpputorilta. Alunperin pöytä oli semmonen karseiden saunanlauteiden värinen, mutta mun isovanhempien avustuksella sit tuunattiin siitä semmonen tumma ja tuolitkin sain mummolta :-) Ei siis muuta kuin kirppareita penkomaan, niistä löytää kyllä välillä melkoisia aarteita!

      Poista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne