QUICK HELLO

14. elokuuta 2015

Mä oon ollut suuna päänä menossa nyt viimesen viikon ajan, kun ollaan kavereiden kanssa järkkäilty Jamille pienimuotosta yllätystä, kun se täytti alkuviikosta vuosia. Mies on ollut kuin kissa pistoksissa sen jälkeen kun tajusi, että jotain on tekeillä. Jankkaus on kuin lapsiperheen tila-auton takapenkillä konsanaan. Pian koko homma ja hirveen häseltämisen tulos huipentuu, toivottavasti kaikki menee hyvin ja J kokee ansaitsemansa yllätyksen positiivisessa valossa!

sc2

Tässä ei siis viimesen viikon aikana ole ollut aikaa tarttua kameraan ja kun alkuviikosta oisin ruvennut väsäilemään hääblogia pystyyn, sain todeta, että mun varsinainen työkone on viruksen pauloissa enkä oo vähintäänkin omituisen 1 päivä töitä - 1 päivä vapaa - 1 päivä töitä - 1 päivä vapa-työviikon takia ehtinyt perehtymään sen putsaamiseen. Videotakin olis tulossa, mutta milläs editoit..

sc3

Kolmantena vielä sen verran, että me löydettiin hääjuhlapaikka. Ei jeeveli, että voikin ihminen (tai no, ihmiset) rakastua johonkin mestaan jo heti eteiseen astuessaan. Niin meidännäköinen ja mummolantuoksuinen paikka, joka sai Jaminkin vihdoin ihan tosissaan innostumaan kyseisten kekkereiden suunnittelusta. Matkalla kotiin arvon herra tuleva aviomies kerkes tekemään jo tarkat suunnitelmat baaritiskin tarjonnasta sekä varustelusta... 

sc1

Mä palailen blogin äärelle todennäköisesti heti maanantaina, luvassa on jotain aikalailla tässä blogissa ennennäkemätöntä settiä. Mua Snapchatissa seuraavat saattavat tietää mistä on kyse, eikä tota blogin sivupalkkiakaan oo suotta pistetty uuteen järjestykseen. Viikonlopun pyhitän kuitenkin Jamille, ystäville ja hyvälle fiilikselle, mutta jos reaaliajassa tahdot seurata meidän menoa tai jotain akuuttia kysyttävää tulee, löytää mut sekä Snapchatista että Ask.fmstä nimimerkillä tsenana. Painelen nyt pehkuihin ja huomenna alotan hyvin ansaitun viiden päivän mittasen minilomani lähtemällä niille kuuluisille "asioille" heti aamusta.


Ihanaa viikonloppua kaikille! xx

11 kommenttia

  1. Onks toi sun poikaystäväs oikeesti noin lapsellinen miltä annat täälä kuulostaa?:D oh god....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis niinku ihan hirrrrveen nolo, vähäx häpeen sitä aina ku ei voi käyttäytyy ku kolmekymppinenhh!!!!!!

      .. Tai sit se on ihan tavallinen parikymppinen jätkä, joka tykkää pitää hauskaa ja heittää läppää. Vakavuudelle ja "aikuisena" olemiselle on omat aikansa ja paikkansa, mutta imho sellanen ei tän mun elämän pintariipasuja sekä arjen iloja käsittelevän blogin henkeen ihan passaa :-)

      Harmi, jos oot ite noin kovin rajottunut, ettei pienelle lapsellisuudelle tai lapsenmielisyydelle oo sun elämässäs sijaa :-(

      Poista
    2. haha musta taas Jami vaikuttaa just symppikseltä! oma poikaystäväkin on samaa luokkaa mutta niin oon onneks mäkin :p

      Poista
    3. Kunhan kysyin, ei sun tarvitse ottaa sitä noin ittees ja heittää vittuilua takasin.

      Poista
    4. A 16.09 - näinpä hyvinkin :-D Emmä ton kanssa varmaan edes seurustelis, jos se olis tässä elämänvaiheessa tippaakaan erilainen tai "aikuismaisempi"..

      A 16.52 - Nii, koska ton sun kommenttis takanahan ei ollut ollenkaan aie vittuilla.. :-D Ihanaa ku edelleenkin vastaansanominen otetaan blogipiireissä automaattisesti loukkaantumisena. Mulla ja meidän juhlaseurueella oli hauskaa, kiitos siis tästä!

      Poista
  2. Voi, toi jätä mies yksin kotiin päiväksi... Entä sitten kolmeksi :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En halua ees kuvitella .. :-D No mut toikin oli semmonen päivä, et J oli saanut uuden tietokoneen, jota se kasaili pari päivää läpeensä lähestulkoon syömättä ja juomatta. Ennemmin niinpäin et olkkari täynnä tietokoneen osia, kuin et keittiössä ois tapahtunu se tavanomanen ruokaräjähdys xd

      Poista
  3. Tää on nyt vähän hassu kysymys, mutta pelkäätkö koskaan lihovas ihan kunnolla? :D Tarkotan sitä, että kun sulle on tullut tässä vuoden sisällä noita kiloja jonkun verran (siis ihan omia sanojas lainaten!) ja ero 18-vuotiaaseen Jennaan on aika selkeä. Niin ootko ikinä peläten ajatellu että mitä jos viiden vuoden päästä oot pyöristyny tästä ja kattelet näitä kuvia miettien, miten kivassa kunnossa tässä olitkaan? :D

    Ja korostan nyt vielä, että mun mielestä oot just hyvännäkönen tollasena, en pidä sua lihavana tai pyöreenä tai mitään, vaan ihan sun omien kertomies perusteella nyt heitin tollasen painonnousu-arvion! Näin ite hoikemman puoleisena ihmisenä ihailen tollasia tyyppejä, joiden kroppa on ehkä vähän pehmeempi, ja silti ne pitää itteään hyvänä eikä koe tarvetta laihuttaa hoikaksi muttei myöskään päästä itteään kunnolla lihavaksi! Ihanaa että on niitä ketkä on tyytyväisiä kroppaansa just noin :)

    Apua tää kommentti kuulostaa vaan väkisin ilkeeltä, en tarkota pahalla yhtään enkä tarkota että oisit lihava tai sun pitäisi laihduttaa yhtään kiloa tai senttiä missään nimessä, vaan uteliaisuuttani kysyn! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emmä oikeestaa :-D Sen tiedän kyllä, et viimestää toisen raskauden kohdalla - jos lapsia meille suodaan - leviin kun pullataikina koska se on oman suvun naisilla tapana. Mutta onneks sekin fäti sit on sukulaisnaisilla - niin äidillä, mummolla kuin serkuillakin - hävinnyt imetyksen ja ahkeran vaunulenkkeilyn myötä ilman suurempaa hikoilua tai dieettaamista. Äiti on myös tavallaan opettanut mut hyväksymään sen, että pieniä rintoja en tuu itselläni koskaan näkemään ja alakroppa on vanttera, tein mä mitä (terveyden ja järjen rajoissa) hyvänsä :-D Joskus keväällä äitille marmatinkin, et hitto kun oon ihan oudossa kropassa. Äiti vaan totes, että näkee ittensä mussa ja että se on toi "*äidin tyttönimi tähän* suvun naisten kroppa*.

      Mut mitä elämäntapoihin tulee, niin emmä niidenkään puolesta pelkää, että jotain ihan järjetöntä lämmikemäärää vyötärölleni keräisin, en kuitenkaan mikään armoton herkkuperse oo vaan elän normilla kotiruoalla ja herkuttelen sillon kun siltä tuntuu, joskus neljä kertaa viikossa, joskus vaan lauantaina :-) Liikkumista aion jatkaa taas syksymällä vähän aktiivisemmin ja tarkotuksellisemmin: nyt kesällä hyötyliikunta on ollu ihan mielettömän iso apu, koska pelkään edelleen mun polvien puolesta ja oon ihan hukassa salilla käymisen kanssa :-D Syksyllä pääsee taas tavalliseen arkirytmiin ja sen kautta säännölliseen liikuntaankin kiinni, vihdoinkin.

      Tää viimesen vuoden aikana lihominen ja "meidän suvun naisten mittoihin" kasvaminen on vaan ollu mulle ihan mieletön shokki :-D Luulin aina olevani enempi isän sukuun päin ulkomuotoni puolesta, mutta joulukuun jälkeen oon saanut kuulla vaikka ja keltä, miten näytän ihan äidiltäni. Ja se on musta kyllä ihan tosi jees ja tavallaan avannu mun silmät sekä syy sille, miks oon hiljalleen oppinut hyväksymään omat muotoni tällasina kun ne on. Kiinteytys ja lihasten kasvu nyt ei ois tietenkään pahaks, sen myönnän, ja kaikenlainen body shaming on mun mielestä ihan perseestä, mutta ne ei oo mun omassa omituisessa ajatusmaailmassani mikään välttämättömyys kivalle kropalle. Koko juttu lähtee korvien välistä, kroppa kun kroppa voi olla nätti ja siinä voi olla hyvä olla, jos siihen osaa sillä tavalla suhtautua :-)

      Huhhuh mikä kilometrikommentti, enkä nyt tiiä vastasko tää yhtään mihinkään, kun ajatukset ei oo ihan kasassa ja mieli skarppina tällä hetkellä. Mut ihan törkeen iso kiitos sulle Laura :-) En mä ottanut tätä ollenkaan pahalla, elä sitä murehdi ;-)

      Poista
  4. Ihana postaus :)♥ Tykkään niin paljon sun kirjotustyylistä.
    ps. Pakko tulla kertomaan, että aloin seurata sua pari päivää sitten snäpissä ja sun mystory on kyllä ihan huippua katottavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ku kiva kuulla! :-) Kiitos tosi paljon ♥

      Poista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne