KEVÄTMASENNUKSEN SELÄTYSTÄ

11. toukokuuta 2015

Kiitos ihan tuhannesti kaikille edelliseen päivitykseen kommentoineille. Aika mahtavaa huomata konkreettisesti, miten monen kanssa voikaan jakaa samat ajatukset samasta asiasta. Jatkan teille vastailua, kunhan pääsen kömmittyä pois täältä koulutyövuorten alta pois.
  Oon pysytellyt pienen hiljaiselon puolella nyt viikonlopun ajan — duuni- ja kouluväsymyksen ohella on yläpuolelle alkanut kerääntyä muunkin aiheisia tummia pilviä. Viimesen kolmen päivän aikana on tehnyt mieli vaan olla välittämättä yhtään mistään ja nauttia läheisten seurasta. Eilen vietin koko päivän äidin ja veljien kanssa: katseltiin vanhoja valokuvia, syötiin donitseja ja kuunneltiin ysärihittejä. Nuorin veli ei tietystikään ihan ymmärtänyt että what all the fuss was about ja koki ajottaisia mustasukkasuuspuuskia, kun oletettavastikaan vuonna 2005 syntynyt nassikka ei esiinny vuonna 1998 otetuissa kuvissa tai muista XL5ta, mutta oli meillä silti ihan mielettömän ihana äitienpäivä.
  Nyt on sit toisenlaisia murheita romahtamassa niskaan, tai niin mä ainakin kuvittelen kun ympärillä leijuu semmonen ärsyttävä epäselvyyden verho. Inhoon kun ei oo tarkkoja pläänejä tai kun en oo 100% varma jostakin. En liiemmin raha-asioitani tykkää netissä tai yleensäkään tuntemattomien kanssa jaella, mutta omillaan asuvat opiskelijat saattavat hyvinkin tietää, miten hemmetin vaikeeks kesäkuun alku voi taloudellisesti uhata heittäytyä. Otsasuoni käy pullottaan vähemmästäkin.
  
Pää pystyssä kuitenkin mennään, on tässä elämässä pahemmastakin selvitty ja vaikkei ulkona paistakaan aurinko, niin koputtelee se kesä silti jo ovea. Enkä millään tahtois olla Nelli Negatiivinen vaan oma päättäväinen ja periksantamaton itseni! Pakko siis vissiin saada päälle jotain muuta kuin yöpaita ja läntätä edes vähän ehostusta naamaan, kun keskustassa odottaa englannin viimenen esitelmä. Huomenna on luvassa koko vuoden ajan työstetyn ryhmätyön huipennus, kun kaikki liiketalouden fuksit esittelee oman yhteistyöyrityksensä ihan muksan kokosilla portfoliomessuilla!
Nimetön 1 Hieno asu, eikö vaan? No, ei ollut kauaa. Pitkä neuletakki ja polkupyörä ei oo sieltä fiksuimmasta päästä käyttää yhtä aikaa. Levätköön kumpikin rauhassa, niin neuletakki, kuin polkupyöräkin. 2 Äitienpäiväfiilistelyä. Hurjaa ajatella, ettei äiti oo tässä kuvassa mua kuin reippaan vuoden vanhempi. 3 Ollaan J:n kanssa kokkailtu menemään entistäkin innokkaammin viimeviikkoina. Pannulle on päässyt jos jonkin näköstä (tarjous)pihviä enkä edes muista, millon viimeks oltais tehty pussimuussia ihan oikean perunamuussin sijasta. Vähän aikaa sitten kokeiltiin myös tehdä kotikutoiset tonnikalasubit ja ne osottautukin ihan nappivalinnaks! 4 Uudet biksut, joiden päälle pukemista pähkäilin pitemmän aikaa. Onneks H&Mn mainos pelasti! 5 & 6 Nää kuvaa ehkä parhaiten tän hetken fiiliksiä. Kun vois painaa menemään paidaks vedetyssä yömekossa ja olla täysin tietämätön tilin saldosta sekä arvosanoista. Onneks "kesäloma" on jo ihan nurkan takana ja sit voi päiväjärjestyksestä jättää pois koulunkäynnin muutamaks kuukaudeks, kaks päivää vielä!

4 kommenttia

  1. Täydellinen samaistuminen. Mun on vielä tosi vaikea nauttia yhtään keväästä tai siitä että kesä on ihan nurkan takana, kun kaikki on vielä niin epäselvää. Tuleeko säännöllisiä töitä vai pitääkö ottaa kesälle opintotuet? Ja jos saakin töitä niin kannattaako sitten ottaa tukia, jos sitten pitäis taas maksaa niitä jälkeenpäin takaisin? Nää on ne suurimmat kysymykset ja mustat pilvet mun yllä juuri nyt. En tiedä töistä, en ole varma pitäisikö kesäksi ottaa koulukursseja, en tiedä miten lomasuunnitelmien minireissut järkkääntyis oikein päin – on niin iso epäselvyyden verho tän kaiken edessä, että tuntuu kuin kokoajan olisi varpaisillaan, pieni ja siedettävä mutta toisaalta tosi kuluttava stressitila päällä. Eikä tätä helpota se, että ens viikolla olisi vielä pari tenttiä, joihin tietty olisi voinut valmistautua ajoissa, mutta mutta... Ei tuo kesä mukanaan huolettomuutta, ei vaikka kuinka toivois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikään ei oikeesti oo turhauttavampaa ku epätietosuus! Oli kyse sitte läheisen katoamisesta tai kesän toimeentulosta D: Kamalaa koittaa varuilta jotain toimeentulotukihakemustaki tehdä, kun ei yhtään tiedä omien työtuntien määrää kun ei oo vielä edes alottanu koko duunia. Mitään vapaa-ajan suunnitelmia en oo uskaltanu ees ajatella, kun oon varautunut siihen et oon koko kesän töissä niin tiukasti kun vaan mahdollista. Sit jos mennää ni mennää hyvin pitkälti ekstemporemeiningillä :-D

      Poista
  2. Suosittelen nostamaan opintolainaa jos et oo sitä vielä tehnyt. Moni nostaa opintolainaa myös pelkästään sijotusmielessä vaikkei sille olis tarvetta. Siitä saa kuitenkin hyvitystä ihan hyvän summan jos opinnot etenee aikataulun mukaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki opintolaina kuluvalta lukuvuodelta on jo nostettu. Syksyllä sit uudelleen, jossen uudesta kesäduunista saa osa-aikasta työtä opintojen oheen! Eihän myö muuten edellisessä kommentissa mainitsemaani toimeentulotukea haettaiskaan :-D

      Poista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne