NIRSON MIEHEN PASTA CARBONARA

13. huhtikuuta 2015

Meillä ei safkaa tehdä koskaan säntillisesti ohjeita noudattaen. Ei siksi, että oltais kokeilunhaluisia vaan siksi, että meillä asuu nirso. Tolla meidän talouden kakslahkeisella on tietyt ruoka-aineet, joita se välttää viimeseen asti ja yleensä hän onkin se, joka meillä kokkaa, mutta viikonloppuna halusin ite päästä kokeilemaan jotakin uutta. Jumahdetaan tosi helposti samoihin safkoihin ja etenkin J on tosi arka kokeilemaan uusia juttuja keittiössä  jos meneekin pieleen tai ei vaan oo hyvää ja sit pitää syödä pahaa ruokaa.
  Pekonipaketti oli pyörinyt jääkaapissa jo viikon päivät, kun vihdoin muistin ostaa sille kaveriksi juustoraastetta ja sain täytettyä kananmunavarastot. Joku tovi sitten nimittäin kehittelin pakkomielteen pasta carbonarasta ja halusin päästä kokeilemaan sitä, tietenkin vähän ton yhden nyrpistelijän makuun mukauttaen!

IMG_0156

250g pastaa
1 pkt (140-175g) pekonia
2 kananmunaa
2 dl kermaa
1½ dl mieluista juustoraastetta
Mausteita oman maun mukaan


IMG_0162

Meillä ei siis ilmeisestikään harrasteta ihan mitä tahansa mausteita, sipulilajikkeista sellaisenaan puhumattakaan. Perinteiseen ohjeeseen taitaa kuulua valkosipulinkynnet, mutta mä korvasin ne sit loppupäässä sipulimausteella.
  Ensimmäisenä pistetään pasta suolattuun, kiehuvaan veteen kypsymään. Mä käytin Lidlin kierrepastaa, joka on meidän lempparia noista kaikista erikoismakarooneista. Sen jälkeen paloitellaan pekoni ja paistetaan se paistinpannulla. Pistin pekonit kylmälle pannulle ja annoin niiden kypsyä rauhassa  rapeiksivvälillä käännellen. Halutessaan pekonin kanssa voi paistaa myös kinkkusuikaleita.
  Pastan kiehuessa ja pekonin paistuessa sekoitetaan "kastike", eli sörssätään kananmunat, kerma ja juustoraaste keskenään. Kun pasta on kypsää, valutetaan siitä vedet pois ja kipataan koko komeus pannulle rapeiden pekonisuikaleiden joukkoon, sen jälkeen kaadetaan joukkoon kermamunajuustoseos. Kannattaa siis mielellään varata ihan reilun kokonen paistinpannu tai paistokasari. Kääntele kaikki hyvin keskenään sekasin ja anna kiehahtaa.
 
Sammuta levy. Tässä vaiheessa voit pistää joukkoon mausteita oman mielen mukaan. Mustapippuria kuulemma suositellaan, mutta mä taas en voi sietää minkään pippurin makua, joten näytin pannulle sipulimaustetta (salainen ase meidän sipulinirsoilijaa vastaan) ja suolapurkkia. 

Kermainen carbonara on sellasenaan todella täyttävää ja halusinkin siihen juustosen kokonaisuuden kylkeen jotain raikasta, joten viipaloin kirsikkatomaatteja oman annoksen kaveriks. Mut mikä parasta: Jamille tämä pöperö maistui ihan sellasenaan! 

11 kommenttia

  1. oletko sä kuvannut ton sun ruokasi lattialla? miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan keittiötaso tuo on? :-D

      Poista
    2. haha :DD

      Hei voisinkin kokeilla tuota reseptiä! :-)

      Poista
    3. Tää oli kieltämättä vähän hassu, piristipähän logistiikan luentoa :-D

      Ja ilman muuta, superhelppo ja vähän normeista poikkeava arkisafka eikä raaka-aineetkaan oo kauhean hintavia :-)

      Poista
  2. Oi, tätä täytyy kyllä kokeilla!! Vaikuttaa sika helpolta! T. nirso opiskelija, joka on huono keittiössä.. :-D hahaha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, tommosta sörssäämistä :-D Ulkonäönkään ei tartte olla niin justiisa!

      Poista
  3. Tää ohje on just täydellinen mulle! Mä en nimittäin suostu syömään sipulia ja meillä se menee niin päin et poikaystävä sit lisäilee erikseen valkosipulimausteen itelleen:-D tää menee ehdottomasti kokeiluun, varmasti helppoo ja hyvää! Kuinka monta annosta tolla ohjeella muuten tuli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! :-) Oon mäkin vähän arka ton sipulin suhteen, normisipuli esimerkiks kuullotettuna jää meillä aina pois kaikesta muusta paitsi suolasista piirakoista. Mutta Jami on ihan omaa luokkaansa...

      Mä veikkaisin että normiannoksia tästä tulis 3-4: oon kauheen huono arvioimaan annosten määriä kun mä syön yleensä puolikkaan annoksen ja Jami kolmen hengen edestä :-D Pistämällä vähän enemmän pastaa ja sit kinkkusuikaleita tota kertakeitosta saa jatkettua kuitenki aika hyvin pienellä vaivalla :-)

      Poista
  4. Mua jäi mietityttämään toi kananmuna. Siis pistetäänkö se raakana kerman ja juuston sekaan? Kuulostaa epäilyttävältä, vaikka ohje muuten vaikuttaakin kokeilun arvoiselta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kypsyy tossa koko sörsselin kiehauttamisen yhteydessä, noista kolmesta tulee yhdessä semmonen tosi tuhti, melkein munakokkelimainen soossi pastan ja pekonin ympärille :-)

      Ja kyllähän (kotimaisen) raa'ankin kananmunan voi syödä, kunhan se ei ole pilalla. Tuleehan moneen hyydytettävään ja ei-paistettavaan juustokakkuunkin kananmunaa :-)

      Poista
  5. Mulla oli kanssa nuorempana joku sipuli-inho, mutta sitten ykskaks aloin tykkää sipulista! Mutta edelleen se sopii lähinnä vain jauhelihan kanssa nautittavaksi tai punasipuli pizzan päälle ;) Nypin lapsena aina sipulipalat sivuun, koska mua inhotti ajatus niistä isohkoista sipulipaloista. Itse tykkään silppua sipulin pieniksi kuutioiksi ja oon edelleen tositarkka millaisena sipuli laitetaan ruuan sekaan.. Kerran lomamatkalla poikaystävä leikkasi sipulia ja huonon veitsen takia ei saanut pientä sipulisilppua niin varovaisesti kysyi käykö tällainen sipuli ja olisi kyllä leikannut pienemmäksi, jos olisi saanut :D

    Hyvä lukea näitä kommentteja, koska olen edelleenkin nirso, mutta vähitellen alan laajentaa ruokarepertuaariani... En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka syövät mitä tahansa. Toisaalta elämä on liian lyhyt siihen, että söis "pahaa/epämiellyttävää" ruokaa :D

    VastaaPoista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne