5+1 RANDOM THINGS ABOUT ME

21. maaliskuuta 2015

Randomfaktat bloggaajista kiinnostaa aina. Etenkin semmoset vähän oudommat, jotka ei niin paista jokaisesta postauksesta läpi tai joista tähän mennessä ovat tienneet vain bloggaajan lähisukulaiset ja rakkaimmat ystävät. Mussahan näitä omituisuuksia riittää, joten shall we start?

ig1

1. Rakastan sanomalehtien lukemista, kuulun varmaan todella pieneen prosenttiin omasta sukupolvestani, joka pyrkii lukemaan uutiset paperimuodossa niin usein kun mahdollista. Omaan etlaritilaukseen mulla ei ole varaa, mutta onneksi mummolassa voi lukasta vaikka viikon lehdet kerralla, kun sinne eksyy. Muuten elän hyvin pitkälti uutispimennyksessä ellei satunnaista itsensä huvittamista iltakökköjen nettisivuilla lasketa.
  Mikä mussa taas on omituista lehdenlukemisen suhteen, on mun tapani lukea sunnuntailehden kuolinilmoitukset. Jotkut etsii tuttaviaan tai samalta kylältä kotoisin olevia ihmisiä, mä syynään jokaisen kuolleen synnyin- ja kuolinajat etsien vanhinta ja nuorinta kuollutta. Joskus merkkailin niitä ylöskin. Ja tottakai oon kauhean hyvilläni, jos onnistun bongaamaan jonkun yli satavuotiaan. Joku on saanut elää pitkän ja toivottavasti myös hyvän elämän! Päinvastoin taas mut kohtaa äärimmäisen paha mieli, jos ilmoituksissa vastaan tulee omanikäinen tai huomattavasti nuorempi ihminen. Myös alle 50-vuotiaat pistää harmittamaan ihan omalla tavallaan.

ig2

2. Meidän nykyisessä kämpässä on sälekaihtimet. Mä en koskaan ennen ole asunut asunnossa, jossa semmosia olisi. Tässä reilun kolmen kuukauden aikana oon huomannut itsessäni varsin neuroottisen piirteen, mitä noihin ikkunoiden välissä oleviin hilavitkuttimiin tulee: vaikka verhot olis alhalla, mun on pakko vetää niiden naru kireälle ja kierittää sen "stopparin" ympärille. Voi hyvä luoja miten mua ärsyttää, jos joku muu on laskenut sälekaihtimet alas ja niiden narut heiluu vapaana menemään.
  Mussa on myös monia muita vastaavanlaisia "OCD-häiriöitä", mutta niistä sais kokonaisen postaussarjan aikaseks. Joitain oon blogin historiassa jo maininnutkin, kuten jääkaapissa vallitsevan tietynlaisen järjestyksen ja lakanoiden yhteensopivuuden.

ig3

3. Oon aika introvertti tapaus ja sen takia monet saavat musta todella kylmän ja tylyn ensivaikutelman. Kyllähän musta tarpeen vaatiessa löytyy se ihmisten parissa viihtyvä ihanan kamala sosiaalinen perhonen ja hyperpositiivinen asiakaspalvelija  näitä puolia kun tuli treenattua ahkeraan tukioppilaana, isosena ja tutorina  mutta syvemmällä tasolla en osaa kiinnostua puolituttujen tekemisistä tai kuulumisista enkä osaa pitää tiiviisti yhteyttä läheisiinkään kavereihini. Mulla on elämässäni onneks ihmisiä, jotka tietää tämän ja joiden kanssa juttu lentää, vaikka edellisestä tapaamisesta ois puolikin vuotta. 
  Osaan kehua, osoittaa kiinnostusta, työskennellä ryhmässä ja on ihmisiä, joiden puolesta osaan olla aidosti ja vilpittömästi onnellinen, mutta valtaosaan päivittäin tapaamistani ihmisistä suhtaudun melko välinpitämättömästi. En niinkään ahdistu ihmismassoista tai ihmiskontaktista, mutta mä vaan viihdyn paremmin omissa oloissani ja mun mökkihöperöitymiseen tarvitaankin useampi viikko. Tiedä sitten onko ala-astevuosina tapahtuneella koulukiusaamisella jotain tekemistä asian kanssa kun oli pakko opetella olemaan yksin.
  Oon myös tosi huono näyttämään tunteitani ja se on varmaan perua kotopuolesta: meillä ei jaeltu julkisia hellyydenosotuksia tai hoettu r-sanaa, omaa isäänkin halasin tarhaiän jälkeen ensimmäisen kerran vasta 18-vuotissynttäreilläni.

ig5

4. Uskallakin tarttua mua nilkasta! En siedä yhtään, jos Jami edes uhkaa kourallaan mun nilkkaparkaani. Sinänsä jännä juttu, koska muistan iskän tarttuneen mua toisinaan nilkasta ja kutittaneen jalkapohjasta kun olin pieni, mutta se oli musta aina kauhean hauskaa. Oon kieltämättä tosi herkkä kutiamaan  ― en kykene ottaan vastaan ees jalkahierontaa, jos kyse ei oo kunnon runnomisesta. Yritäkin vaan hipeltää sillä tavalla onnettomasti ja potkasen sun nenän vinoon. Muutenkaan ei tarvitse ottaa kuin tietynlainen katse ja mä kiemurtelen kuin onkimato.
  Oon tehnyt myös sellasen johtopäätöksen, että kammoan nilkasta tarttumista ehkä enempi sen takia tälleen vanhempana, koska tiedostan voimani. 70-kilonen turbokoipi huitasee isommaltakin mieheltä hampaat kurkkuun. Pelottaa, että hepulipuuskassani potkasen Jamia oikeesti todella pahasti, jos se ottaa mua nilkasta kiinni. Ei se ongelma oo niinkään siinä kutiamisenpelossa.

ig4

5. Mä olen pahemman luokan historiafriikki. Rakastan historiallisia dokumentteja yli kaiken ja on kai sanomattakin selvää, että tää kävi kaikki lukion historian kurssit ja läpäisi ne varsin hyvin arvosanoin. Kirjoitin myös historian, mutta se ei sit mennytkään niin putkeen. Niinku ei muutkaan mun kirjoittamat aineet.
  Erityisesti mua viehättää esihistoria, keskiaika ja toinen maailmansota. Maailmansodissa tosin kiehtoo enempi Hitler persoonana, tavallisten ihmisten olot Suomessa ja maailmalla sodan aikana sekä holokausti, kuin joku Molotov-Ribbentrop-sopimus. Sen takia mulla lukion historian kolmoskurssi onkin arvosanaltaan kehnoin kaikista. Yläasteella vetelin historiasta pelkkiä kymppejä.
  Mielenkiintoa historiaa kohtaan on tosi vaikea selittää. Se on jotenkin vaan niin käsittämätöntä vierailla esimerkiksi Hollolassa keskiaikaisessa kirkossa ja pohtia sitä rakentaneiden miesten elämää ja sitä, millainen tunnelma kirkossa on 500 vuotta sitten ollut nykypäivään verrattuna. Mitä sen aikaisen ihmisen mielessä on mahtanut liikkua? Myös joku ihmisten kokemassa, tautien, järjettömältä kuulostavien teloitusten ja yleisen kurjuuden aiheuttamassa kärsimyksessä vetoaa muhun. Nykyajan pullamössösukupolveen kuuluvana sellaisia asioita ei voi kun ihmetellä.
  Oon myös kokenut olevani historiafanaatikoksi äärimmäisen onnekas, kun mulla on ollut mahdollisuus tutustua isomummolassa Suomen sotahistoriaan mummun kertomien tarinoiden ja näyttämien valokuvien kautta. On mustakin olemassa kuva mummun lotta-lippis päässäni. Meidän kesämökki taas on 1800-luvulla rakennettu maatila ja sieltä on löytyy vaikka mitä jännittävää tutkimisen arvoista vanhoista naistenlehdistä työkaluihin!

+ 6. Mikäli mun tuuriin on luottaminen, ei musta koskaan tule täyspäivästä vloggaajaa vaikka kuinka haluaisin. Kuvasin viikolla 2014-videon toisen osan ja kriiseilin miltei hipiän harmaantumiseen asti, kun huomasin poistaneeni osissa kuvaamastani videosta noin puolet samalla, kun olin poistanut testipätkiä.  Pitkän ähertämisen jälkeen kuitenkin onnistuin palauttamaan videot onnistuneesti muistikortille ja sitä kautta koneelle, mutta sen jälkeen movie maker kävi vittuilemaan. Olin muokannut videota koko illan ja se oli kerennyt tallentuakin 58% verran, kunnes tuli ilmoitus, että puolet leikatuista pätkistä on kadonnut ja tämä ohjelma kaatuu just tasan nyt, vaikka mun koneen pitäis olla tarpeeks tehokas sitä pyörittämään moitteetta. Sinne meni viiden tunnin työ.
  Mua facebookissa seuraavat tietää tän mun videotuskastelun vähän liiankin hyvin  vähintään jokatoisen videon kohdalla saan tapella. Ei mun hermoparkani kestä vastaavanlaista venkslaamista.

22 kommenttia

  1. Toi eka kohta! Täällä ihan sama tapa :D tosin kotiin tulee etlari paperimuodossa ja sen lukemiseen joka aamu vierähtää puoltuntia ja viikonloppusin enemmänkin! Toi kuolinilmotus myös – etin aina nuorimman ja vanhimman... Sama pätee mun kohalla kyllä myös syntymäilmotuksiin ja etin sieltä aina pisimmän ja painavimman ja lyhimmän ja kevyimmän :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, en oo koskaan kuullu kenenkään muun tekevän niin, vähän jees! :-D Mä selaan kans niitä syntymäilmotuksia joskus samat mielessä, mutta yleensä koitan vaan ettiä lapsosia, jotka on samankokoisia kun mä oon ollut syntyessäni #itsekäskakka :-D

      Poista
  2. Täällä kans yks historiasta kiinnostunut! Lukion hissan kurssien keskiarvo 9, mut sit kirjotuksissa ei mennykkää iha niin ku ajattelin ja sain C :-D Tuli mieleen, että miten sulla siis meni kirjotukset ylipäätään ja millasilla arvosanoilla hait amkiin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itekkin nappasin lukion päättötodistukseen 9:n hissasta :-) Päättötodistuksen keskiarvoa en muista enää hilkulleen, 7,9 ja jotain se tais olla. Kirjotukset meni niin armottomasti penkin alle omasta mielestä ja sieltä tipahti enimmäkseen Ctä ja pari Btä vaikka äidinkielen lisäks kirjotinki aineita, joissa olin kolmen vuoden aikana pärjännyt parhaiten.

      Poista
  3. Muutaman kohdan kanssa tuntui kun lukisin kuvausta omasta ittestäni!! Jonkinasteen introvertti historiafriikki ilmoittautuu :D !! En koe että olen erakko ja ujo, en vain osaa ja jaksa aina olla niin kovin kiinnostunut muista ihmisistä. Viihdyn hyvin yksin ja rentoudun tekemällä omia juttujani yksikseni. Ei sillä, löytyy mustakin sosiaalinen puoli. En ahdistu isoista ihmismassoista tai porukassa hengailusta, musta vaan saa enemmän irti pienimmissä porukoissa :D nyt iän myötä (19v) olen oppinu vielä enemmän avautumaan uusille tuttavuuksille, mutta ei musta silti saa ikinä ylisosiaalista heppua :D

    Ja historia, onneks mulla on ihana iskä joka on yhtä hurahtanut kaikkeen historiajuttuun! Jos ollaan perheen kanssa matkoilla niin me ollaan aina menossa katsomaan vanhoja nähtävyyksiä ja syynätään läpi infotaulut missä kerrotaan kaikkea jännää. Tower of Londonissakin kiersin läpi kaiken mahollisen, oli se vaan uskomatonta miettiä miten ne on sielläkin eläny aikansa. Minua kans vetää puoleensa keskiaika kaikkine kamaline kidutustapoineen, joita on kyllä kamala edes kuvitella.. :D historiaa olis kyllä mielenkiintosta mennä lukemaan yliopistoon, mutta työllistyminen on niin huono ettei sitten oikein viitsi.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, kyseinen luonne on mullekin syy siihen, miksen panostanut toimittaja-alalle lähtöön. En osaa olla niin röyhkeä ja kuvittelen helposti häiritseväni ihmisiä teoillani ja höpinöilläni :-D Oon myös helposti se, joka vähänkin vieraammassa porukassa oltaessa ihan konkreettisesti jää ringin ulkopuolelle eikä edes yritä sen jälkeen päästä huomion keskipisteeksi vaan menee johonkin nurkkaan nyhjöttämään kännykän kanssa..
      Todennäköisesti joku pölyisessä toimistossa yksin työskentelvä historiantutkija ois mulle mitä parhain duuni, mutta sillä puolella on tosiaan toi työllistyminen sen verta heikkoa tänäpäivänä.

      Oi, sunkin iskä on historiafani! Mun myös! Se aina nauhottaa mulle kaikki vähänkin mielenkiintoset dokumentit digiboksille ja katellaan niitä yhdessä, kun oon vanhempien luona käymässä :-) Ja Berliinissä viime kesänä lomaillessa oltais kovasti haluttu käydä tsekkaamassa monen monituiset museot, mutta aika loppu kesken. Suunniteltiin että tehdään toinenkin reissu ja keskitytään shoppailun sijasta kulttuuriin ja erityisesti museoihin! :-D

      Poista
  4. Blogisi yksi parhaista puolista on monipuolisuus! Löytyy reseptejä, mielipiteitä, kuvapostauksia, omia suunnitelmia ja kokemuksia, videoita ja tämmösiä hauskoja randompostauksia... On niin virkistävää lukea sun uusin postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vvvvitsit miten piristävä kommentti, kiitos kaunis ja ihana kuulla :-)

      Poista
  5. Etin kanssa kuolinilmotuksista nuorimman ja vanhimman! Ja tosiaan kans syntyneistä pisimmän/lyhyimmän ja kevyimmän/painavimman.. Onneks muutki tekee niin etten oo ainut outo :D

    laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mahtavaa :-D Mikäköhän siinäkin on se juttu.. Ite ainakin oon tehnyt noin niin kauan kun muistan lehteä lukeneeni :-D

      Poista
  6. tosi kivaa ku sulta on tullu nyt uusia postauksia! näitä on oikeesti tosi kiva lukea, olipa kyseessä sitte millanen postaus vaan :)) ootan innolla jo seuraavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon :-) Toivottavasti en nyt vaan väsy tähän tiukkaan postaustahtiin, olis harmi tuottaa pettämys ja jättää blogi taas pitkäks aikaa päivittämättä. Hullua ajatella, että joskus aikoinaan postasin ihan päivittäin :-D

      Poista
  7. Aattelin kysyy että mistä toi sun joissain postauksissa, sun olohuoneessa esiintyvä sellanen punanen kuviollinen matto on? koitin selaa kommentteja mut ei pistäny mitenkään silmään :-D

    VastaaPoista
  8. Yhteishaku ois käynnissä ja oon miettiny tradenomikoulutusta, muistaakseni sä opiskelit liiketaloutta? Millasta on ollut ja suosittelisitko? Pärjääkö vähän huonommallakin matikkapäällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjottelin viime syksynä postauksen aiheesta! Pitäis löytyä syyskuun tai viimestään lokakuun postauksista. Siellä enempi omia tuntemuksia, mitkä ei sinällään oo muuttunu mihinkään, oma fiilis vaan vahvistunu siinä suhteessa, että tiedän olevani oikeella alalla!

      Niin ja itehän oon ihan kädetön mitä matikkaan tulee, joten jep, ultimaattisenkin surkealla matikkapäällä pärjää ellet halua taloushallinnon ammattilaiseks :-D

      Poista
  9. Voi ihanaa että on muitaki jotka rakastaa vanhaa kunnon paperisanomalehteä!! <3 Mun aamu ei lähde käyntiin, jos en saa aamupuuroa syödessä selailla lehteä. Ja kuolinilmoitukset on ehdottomasti luettava, samoin kuin avoimet työpaikat ja syntymäilmoituksetki :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luen pahimman puutteessa yleensä sarjakuvia, kun meillä kotona ei sanomalehtiä oo :-D Mut se on ihan parasta kun viikonloppuna käy mummolassa, saa juoda mummon tekemää mehua, syödä Fazerin sinistä ja lukea viikon lehdet. Oih <3

      Poista
  10. täällä kans yks joka tekee saman mitä ykkös kohassa!! aamu on pilalla ellen saa lukee lehtee, jossei päivän lähtee oo tarjolla niin viikon vanhaki käy, jossen sitä oo aiemkin lukenu! netistä en osaa uutisia lukee joten ihan hyvä että ees lehestä osaan ne lukee, etten ihan pimennossa elä.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihana :-D Tottahan se, lukeminen kuin lukeminen, mä saatan kuukauden aikana lukea saman saippuaputelin kyljen parikinkymmentä kertaa vessassa jossen mitään muuta ota mukaan. Sama ton lehden lukemisen kanssa sit myös!

      Nettiuutisia mäkään en millään jaksais selata, kun siellä joukossa on tonneittain niin epämielenkiintosta ja turhaakin faktaa + kaikenlisäks somekansan älyvapaat kommentit on luettavissa. Alkaa vaan ärsyttää, kun niitä lukee :-D

      Poista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne