A brother is a friend given by nature

18. tammikuuta 2014

janne.jpg

"Muistan ku Jannen kans pieninä leikitte tossa ulkona ja mä kattelin ikkunasta mitä puuhasitte. Joku poika tuli tönimää sua ja Janne huomas sen. Se otti oikein vauhtia ja juos sitä poikaa päin ja tönäs sen kumoon."

Mulle nous huulille tästä iskän kertomasta kommelluksesta niin levee kestohymy, että halusin jakaa sen teidän kanssa.

You got my back, I got yours ♥

22 kommenttia

  1. Mulle tuli tästä niin hyvä mieli :) mullakin on pikkuveli, vuotta nuorempi kuin minä ja se täytti marraskuussa 18! En pysty sanoin kuvailla kuinka tärkee se mulle on ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva välittää hyvää mieltä eteenpäin :-) On noi pikkuveljet kyllä melkosia, ite kauhulla oottelen Jannen reilu vuoden päästä koittavaa 18-vuotispäivää!

      Poista
  2. ihana♥ itellä on isoveli ja se aina pienempänä pelasti mut kaikista ojista ku olin nii lyhyt etten koskaa päässy niistä yli ku mentii leikkimään pelloille...:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, oivoi :-D No mutta veli kun veli, on se joku sanontakin että joskus on hienompaa olla veli kuin supersankari!

      Poista
  3. oi niin ihana tuo kuva teistä pieninä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaa kun oltiin vielä ees jonkinverran samannäkösiä :-D Kiitos :)

      Poista
  4. oi vitsit ootte suloisia ♥ :-) ihana toi juttu minlä sun isä oli kertonu haha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-) Ja juu, ite repesin eka nauramaan kun iskä ton kerto ja vieläkin hymyilyttää!

      Poista
  5. Hih! Meillä on käyny toiste päin joskus nuorena... :D Pikkuveli tuli itkien kotiin, kun joku vei sen pallon ja mä menin kumauttamaan kyseistä varasta kasvoihin. Sain pallon takaisin ja pikkuveli oli happy. :)
    xoxo Mella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vooi :-) Kyllä meilläkin toi touhu mennyt millon mitenkin päin, mut Janne on meistä se rohkeempi. Sillon kun toi jäpikkä harrasti nyrkkeilyä, vitsailtiin siitä, että saisin siitä itelleni 24/7 henkivartijan :-D

      Poista
  6. Nyt meni kyllä tunteisiin tämä postaus, ku melkeen itku silmässä hymyilen täällä. :) Ihana päivän piristys.

    VastaaPoista
  7. Tämä oli ihana postaus ja kosketti, kun itelläni on pikkusisko! Oli jotenkin tosi haikeeta esimerkiksi muuttaa pois kotoa, kun ollaan aina oltu pikkusiskon kanssa hyvissä väleissä ja oltu toistemme tukena :) Jakamasi pieni tarina oli aivan huippu !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla vähän samat fiilikset. Eilen kaverille just höpisinki, miten on niin omituista kun sisarukset ei oo seinän toisella puolella! Kiitos :-)

      Poista
  8. Ihanat ♥ Mä muistan, kun ala-asteella suojelin ja menin pokkana huutamaan isoille pojille, kun ne kiusas mun pikkuveljeä :-D Mullakin meni tunteisiin tämä postaus, ja tuli ihan hirveä ikävä omaa pikkuveljeä, joka tuolla pilven reunalla nyt kattelee. ♥

    VastaaPoista
  9. Voi että, sisarukset on kyllä kultaakin kalliimpia <3 mitä vanhemmaks tulee, sitä enemmän alkaa ymmärtään kuinka arvokasta on omistaa sisaruksia. Mun kaikki 5 sisarusta muuttivat äitini mukana Espanjaan ja nään heitä aivan liian harvoin.... Ikävä on päivittäin aivan valtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta. Meillä ei kyllä koskaan oo tän 17 vuoden aikana ollu Jannen kanssa mitään "voi kun tota ei ois olemassa" -fiboja, mutta kyllä sisaruksiaan alkaa arvostaa ihan eri tavalla kun ikäero ns. kuroutuu vanhemmiten umpeen :-) Ja voin kuvitella ton ikävän! Oma perhe asuu 3-4km päässä ja silti tulee päivittäin hirmusen kova ikävä jokaista.

      Poista
  10. voi ihana postaus! tuli ikävä omaa isoveljee joka kuoli 2vuotta sitten ja nyt tuli taas iha kauhee ikävä :( <3

    VastaaPoista


Pidetään meininki asiallisena ja rentona. Eri mieltä saa olla, mutta nokkavaksi ei tarvitse heittäytyä!
Kuviani saat toki käyttää, kunhan pyydät ensin luvan allekirjoittaneelta.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne